Näin syntyy tuulivoimapuisto: Osa 2. Tuulivoimahanke etenee selvitysten ja kaavoitusprosessin avulla

Näin syntyy tuulivoimapuisto -artikkelisarjassamme tutustumme siihen, miten idea tuulivoimapuistosta etenee suunnittelusta toteutukseen. Sarjan ensimmäisessä osassa tutustuimme alustaviin selvityksiin ja neuvotteluihin, joita käydään, kun hanke käynnistyy. Tässä sarjan toisessa osassa tutustumme siihen, miten selvitykset jatkuvat ja miten hanke etenee kaavoituksen kautta kohti toteutusta. Hankkeeseen liittyvät selvitykset ja kaavoitus voivat vaikuttaa mutkikkaalta prosessilta, joten tässä artikkelissa pyrimme avaamaan prosessit selkeästi.

Hankkeen vaiheet etenevät limittäin

Vaikka hankkeen alussa on jo tehty useita alustavia selvityksiä alueen soveltuvuudesta tuulivoimalle, tarkemmat selvitykset jatkuvat vielä hankkeen myöhemmissä vaiheissa. Kun hanketta ollaan virallisesti käynnistämässä, hankkeesta jätetään kaavoitusaloite ja laaditaan kunnan kanssa kaavoitussopimus. Kun kunnanhallitus on käsitellyt nämä aloitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) sekä yleensä ympäristönvaikutusten arviointimenettelyohjelman (YVA-ohjelma) laadinta.

YVA ja kaavoitusvaihe kulkevat usein rinnakkain. YVA:ssa selvitetään nimensä mukaisesti, minkälaisia vaikutuksia hankkeella on ympäristöön. OAS taas on yksi osa kaavoitusta. YVA:n selvitykset, kuten melu-, maisema- ja luontovaikutusten arviointi, palvelevat myös kaavoitusta, joten osallisia voidaan kuulla samoissa tilaisuuksissa.  Tyypillisesti YVA-ohjelma ja OAS asetetaan nähtäville lähes samaan aikaan ja myöhemmin YVA-selostus sekä kaavaluonnos käsitellään rinnakkain, jolloin päällekkäisyys vähenee ja varmistetaan, että kaavoitus perustuu ajantasaiseen tietoon ja kattaviin vaikutusarvioihin.

YVA tehdään automaattisesti, jos hanke käsittää vähintään kymmenen voimalaa tai sen kokonaisteho on vähintään 45 MW. Mikäli YVA:n tarve ei täyty automaattisesti, hankekehittäjä hakee alueen ELY-keskukselta päätöksen siitä, tarvitseeko hankkeelle tehdä ympäristönvaikutusten arviointimenettelyä. ELY-keskus voi tarveharkinnassa päättää YVA:n tarpeesta pienellekin hankkeelle, jos hankkeen arvioidut vaikutukset ovat merkittäviä. Vaikka YVA ei olisikaan pakollinen, tehdään usein ympäristövaikutusten selvityksiä myös pienemmille hankkeille, jotta hankkeen ympäristövaikutukset ja niiden hallintakeinot voidaan arvioida huolellisesti.

Ympäristövaikutusten arviointi käytännössä

Ympäristövaikutusten arviointi jakautuu YVA-ohjelmaan ja YVA-selostukseen.

• YVA-ohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan ja miten osallistuminen järjestetään. Ohjelmassa kuvataan alueen nykytila, hanke, sen vaihtoehdot sekä selvitettävät vaikutukset eri osa-alueilla, kuten luonto, maisema, melu, liikenne ja ihmisten asuminen. Yhteysviranomainen eli ELY-keskus antaa arviointiohjelmasta lausunnon, joka sisältää myös yhteenvedon muiden osallisten antamista lausunnoista ja mielipiteistä. Näin myös paikallinen konteksti huomioidaan hankkeen virallisissa prosesseissa.

On hyvä ymmärtää, että YVA-ohjelma on hankekehittäjälle eräänlainen ohjenuora, jota lähdetään seuraamaan. Tämän vuoksi YVA-ohjelmassa on esitelty hankkeelle useampi vaihtoehto (tyypillisesti VE1, VE2, ja VE0, joka tarkoittaisi, ettei hanketta toteuteta ollenkaan). YVA-selvityksiä tehdessä varmistuu, mihin vaihtoehtoon lopulta päädytään. YVA-ohjelmassa esitetyt voimalapaikat eivät siis ole lopullisia tai lukittuja, vaan ne ovat alustavia arvioita, joiden pohjalta ympäristöselvitykset tehdään. Itseasiassa voimalapaikat ja voimalamäärä melkein poikkeuksetta muuttuvat prosessin aikana, kun ympäristöselvityksistä, niiden vaikutuksista ja viranomaisten lausunnoista saadaan lisätietoa.

• YVA-selostusvaiheessa arvioidaan eri osa-alueille hankkeesta mahdollisesti aiheutuvat ympäristövaikutukset. Selostusvaiheessa huomioidaan yleisöltä, seurantaryhmältä ja viranomaisilta saadut palautteet, mielipiteet ja lausunnot. YVA-selostus on ympäristöselvitysten ja vaikutusarviointien tulos, joka koostuu hankkeen ympäristövaikutuksista, hankkeen vaihtoehdoista ja keinoista vähentää tai jopa poistaa hankkeen haittavaikutuksia.

Hankekehittäjä vastaa YVA:n käynnistämisestä, mutta usein hankekehittäjä palkkaa ulkopuolisen tahon toteuttamaan YVA:n. ELY-keskus valvoo, että menettely tehdään riittävän perusteellisesti ja lain mukaisesti. YVA:n aikana järjestetään yleensä kaksi yleisötilaisuutta, joissa esitellään sekä ohjelma että selostus ja annetaan paikallisille mahdollisuus esittää mielipiteensä. Näin varmistetaan, että myös paikallisten näkemykset tulevat huomioiduksi hankkeen suunnittelussa.

Asiaa kaavasta

Rakentaminen tapahtuu aina kaava- ja lupajärjestelmän ohjaamana. Näin ollen myös tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää aina kaavaa. Sen jälkeen, kun kaavoitussopimus on tehty, tehdään OAS, joka toimii kaavaprosessin tiekarttana ja kertoo osallisille, miten ja milloin he voivat osallistua hankkeen suunnitteluun. Käytännössä OAS on siis suunnitelma kaavan etenemisestä. OASissa kuvataan mm. kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat sekä osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen.

OAS:in jälkeen tehdään kaavaluonnos, joka on valmisteluaineisto, jossa on mietitty kaavan sisältöä ja periaatteita. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville, jotta osalliset voivat lausua siitä mielipiteensä. Kaavaluonnos kuitenkin huomioi jo siihen asti tehdyt ympäristöselvitykset ja niiden vaikutukset. Kaavaluonnos on siis alustava hahmotelma mahdollisesta kaavasta. Se ei kuitenkaan ole vielä kaikilta yksityiskohdiltaan täysin valmis kaava.

Kaavaoitusprosessin viimeinen vaihe on kaavaehdotus, joka perustuu luonnokseen ja käsittää kaavan yksityiskohtaisen sisällön. Ehdotus esitellään yleisötilaisuudessa ja asetetaan nähtäville, jotta osalliset ja kunnan jäsenet voivat kommentoida sitä. Tämä on viimeinen kaavoitusmenettelyn vaihe, jossa kaavaa on mahdollista kommentoida. Nähtävilläolon jälkeen kaava siirtyy kunnanhallituksen käsittelyyn ja etenee lopulta valtuuston päätettäväksi. Valtuusto voi hyväksyä tai hylätä kaavan, ja sen tekemästä päätöksestä on mahdollisuus valittaa. Mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta, kaava saa lainvoiman valitusajan päätyttyä. Jos kaavasta on valitettu, tulee kaava lainvoimaiseksi, jos valitukset hylätään. Voimaantulosta ilmoitetaan kuulutuksella.

YVA ja kaava yhdessä

YVA ja kaava tukevat toisiaan. YVA tuottaa tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista ja niiden vähentämismahdollisuuksista, ja OAS varmistaa, että kaavoitusprosessi etenee osallistavasti ja läpinäkyvästi. Limittäinen eteneminen vähentää päällekkäisyyttä ja varmistaa, että sekä ympäristövaikutukset että paikallisten näkemykset huomioidaan mahdollisimman hyvin.

YVA ja kaavoitus ovat pitkään kestäviä prosesseja, sillä niihin liittyviin selvityksiin menee paljon aikaa. Sen takia välillä ulkopuolelle voi näyttää siltä, että hanke ei etene, vaikka todellisuudessa taustalla tehdään jatkuvasti töitä, jotta hankkeessa päästään eteenpäin.